Tiedostojärjestelmä

Linuxissa, kuten muissakin UNIX-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä, tiedostojärjestelmä on toteutettu yhtenä puurakenteena, jolla on yksi juuri. Juuresta käytetään merkintää /. Koko muu tiedostojärjestelmä sijoittuu juuren alle hakemistoista muodostuvana puuna. (Windows-ympäristöissä hakemistoista käytetään nimitystä kansio.)

Absoluuttinen polku

Kunkin tiedoston sijainti tiedostojärjestelmässä voidaan ilmaista sen absoluuttisena polkuna, eli /-merkeillä eroteltuna reittinä juuresta hakemistorakenteen läpi itse tiedostoon saakka. Esimerkiksi, kun tiedostojärjestelmän juuren / alla on hakemisto etc/, jonka sisällä on toinen hakemisto cups/ ja tämän sisällä tiedosto nimeltä classes.conf, niin tämän tiedoston absoluuttinen polku on:

/etc/cups/classes.conf

Suhteellinen polku

Huomattavaa on, että hakemistorakenteen erotinmerkkinä on kauttaviiva, eli "etukeno", kun Windows-järjestelmissä erottimena on \, eli "takakeno". Jos tiedoston sijainti halutaan ilmaista suhteessa johonkin muuhun hakemistoon kuin juureen, käytetään suhteellista polkua. Esimerkiksi hakemiston /etc suhteen edellä tarkastellun tiedoston sijainti on cups/classes.conf. Absoluuttisen ja suhteellisen polun erottaa siitä, että absoluuttinen polku alkaa aina juuresta, eli merkillä /.

Jokaisessa hakemistossa on lisäksi kaksi erityistä hakemistoa, . ja ... Yhdellä pisteellä tarkoitetaan hakemistoa itseään ja kahdella pisteellä sen "edeltäjää", eli "vanhempaa", eli hakemistoa, joka on yhden askeleen juuren suuntaan. Siis esimerkiksi hakemistossa /etc/cups/ yksi piste tarkoittaa tätä hakemistoa itseään. Toisin sanoen hakemisto /etc/cups/./ on sama kuin hakemisto /etc/cups/. Vastaavasti hakemisto /etc/cups/../ on puolestaan sama kuin hakemisto /etc/. Näin suhteellisella polulla voidaan viitata mihin tahansa tiedostojärjestelmän tiedostoon. Esimerkiksi hakemistosta /etc/cups/ nähden suhteellinen polku ../X11/rgb.txt viittaa samaan tiedostoon kuin absoluuttinen polku /etc/X11/rgb.txt.

Liittäminen eli "mounttaaminen"

Windowsissa kullekin järjestelmään asennetulle kiintolevylle, optiselle levylle, usb-muistille tai muulle siirrettävälle medialle annetaan oma levyasematunnus, esimerkiksi C:\, D:\ jne. Linuxissa ei tällaisia levyasematunnuksia käytetä vaan koko levyn sisältö liitetään yhtenä puun haarana johonkin kohtaan hakemistopuuta. Esimerkiksi usb-porttiin kytketyn muistitikun sisältö saatetaan liittää vaikka hakemiston /media/pesasa/6365-3030/ alle.

• Joku levyosio on tiedostojärjestelmän juurena /
• Muut osiot ja mediat, kuten usb-levyt ja optiset levyt liitetään, eli mountataan, johonkin hakemistoon puussa.
• Ennen, ja joskus nykyäänkin, esimerkiksi /home ja /usr olivat omilla levyosioillaan tai jopa toisella koneella.
• Hakemistot /bin, /sbin ja /lib ovat siksi juuressa, että ne olisivat järjestelmän käytettävissä vaikka /usr ei jostain syystä olisikaan liitettynä.

Vakiohakemistot

Järjestelmässä ovat tietyt vakiohakemistot, joilla ovat omat merkityksensä:

Hakemistorakenne

Vaikka yllä oleva lista antaa selityksen, miksi UNIX-järjestelmien hakemistorakenne on sellainen kuin se on, on olemassa myös vähemmän kullattu selitys hakemistorakenteelle:

• Kirjoitus Busybox-listalla
• "Ken Thompsonilla ja Dennis Ritchiellä oli käytössään kaksi 1.5 MB:n kiintolevyä, joista toisessa oli järjestelmä ja toisessa käyttäjien tiedostot (/usr-hakemistossa). Kun järjestelmälevy tuli täyteen, sen hakemistorakenne (/bin, /lib, jne.) kopioitiin toiselle levylle /usr:n alle. Kun tilaa saatiin taas lisää (uusi levy), liitettiin se /home:ksi ja siirrettiin käyttäjien tiedostot sinne."
• Jälkikäteen keksittiin selitykset, että /bin, /lib, /sbin jne. sisältävät ensin tarvittavat osat ja /usr:n alla ovat vähemmän kriittiset jutut.

Tiedostojen hallinta

Ubuntun tiedostonhallinta aukeaa vasemman reunan palkin kuvakkeesta, sillä voi selata hakemistoja ja avata, siirtää sekä kopioida tiedostoja.

Tutki, mitä tiedostoja ja hakemistoja löydät sillä.

Tehtäviä